Matemaatikko on saanut varmaan kyllästymiseensä asti kuulla ajoittaisia valituksia siitä, kun tämä raskaana olo ei oikein tunnu miltään. Kyllähän se maha kasvaa joo, Nysä juoksuttaa vessassa pomppulinnasimulaatioidensa ansiosta ja vatsallaan ei voi enää maata, mutta muuten lukuun ottamatta niitä alkuraskauden isompia muutoksia (muutaman viikon pahoinvointi, rintojen kasvu yms.) olo on ollut lähinnä ylipainoinen. Sillain pikkuisen hankala, muttei oikein tarpeeksi sitäkään, että tuntisi olevansa joku mystinen Odottaja. Hiki ei haise, ikenet eivät vuoda, ei juuri väsytä normaalia enempää, liitoskivut ovat toistaiseksi jääneet mysteeriksi eikä edes linea negraa ole ilmaantunut vatsan koristukseksi.
Alkuviikon leffareissun jäljiltä jäi kuitenkin illaksi ja yöksi törkeän huono olo. Tuntui siltä kuin olisi juonut ihan liikaa vettä, niin että koko maha hölskyisi ja pyrkisi nostattamaan sisältöään kurkkuun asti. Arvelinkin ensin yksinkertaisesti juoneeni liikaa vettä popcornien kyytipojaksi, mutta kun yöllä heräsin lievään vatsakipuun ja oksetti, olin hetken ajan täysin vakuuttunut siitä, että olin kuitenkin onnistunut nappaamaan jonkun listerian päivälliseksi syödystä salaattiannoksesta. Ehdin unisena jo harmitella, että sääli kun ei sitä vauvavakuutushakemusta ehditty vielä täyttää, kun nyt sitä ei enää varmaan saa. Hetken aikaa kärvisteltyäni alkoi kuitenkin tuntua tutuhkoa poltetta kurkussa, ja tadaa - närästyshän se siellä. En tiedä, laukaisiko sen sitten suolainen popcorn-annos, se salaatin kanssa nautittu sitruunan viipale vai raskaus ylipäänsä, mutta seuraavana päivänä tuntui, että ihan kaikki suuhun laitettu aiheutti närästystä. Tai se, ettei laittanut suuhun mitään.
Närästys on pikaisen googletuksen perusteella suhteellisen yleinen ongelma raskausaikana (itselleni tämä on ollut aikaisemmin tuttu seuralainen muun muassa hääjärjestelyjen tiimoilta), joten lasketaan tämä nyt sitten raskauteen liittyväksi muutokseksi - kun en nyt nopean mietinnän pohjalta keksi mitään suurempaa stressattavaakaan, joka sen aiheuttaisi. Närästää - olen siis raskaana (tämähän on itselleni jatkuvasti epäselvä asia..). Sitten voikin jo keskittyä toivomaan, että menispä tää nyt äkkiä ohi, kun ei tosiaankaan oo kivaa, että närästää.
Mulla oli kanssa muistaakseni about noilla tienoilla monesti sellanen olo, että 'no, jos en tietäisi olevani raskaana, voisin hyvin olla olemattakin!'
VastaaPoistaTrust me, se siitä kyllä melko pian menee ohi, ja vaikkei tulisi niitä ikäviä vaivoja (liitoskipuja yms), niin vatsa alkaa kasvaa kovasti ja potkut alkaa olla niin napakoita ja jatkuvia, että ei oo yhtään epäraskas olo :)
Mä voin myös jakaa tuon kokemuksen raskauden "miltääntuntumattomuudesta" aikalailla samoilta raskausviikoilta. Sain inspiraation vaihtaa huonekalujen järjestystä ja nostelin nojatuoleja, hyllyjä ja muita esineitä. Painavaa tv:tä nostaessani muistin yhtäkkiä olevani raskaana ja siirsin sen äkkiä paikalleen. Loppupäivän sitten panikoin tulisiko vauva ulos ennenaikaisesti ponnistelujeni seurauksena - ei onneksi tullut.
VastaaPoistaNärästys on kyllä todella inhottavaa, toivottavasti se helpottaa pian!
..jälleen kuvitelmat omasta ainutlaatuisuudesta haihtuvat savuna tuuleen..ei vaan, vertaistuki paras tuki, joten suuri kiitos molemmille! Tämä tunne on siis katoava luonnonvara ja ansaitsisi ehkä vinkumisen sijaan siitä nauttimista. Enkä nyt totta puhuen kauheasti mitään liitoskipuja kaipaakaan.
VastaaPoistaLydas: mahassa kyllä möyritään kovaa tahtia jo, mutta se onkin usein ainoa asia, mistä koko raskauden muistaa. No toinen on tietysti ajoittain esiintyvä tarve availla housujen nappeja vaivihkaa..pari kertaa on potkussa ollut sen verran voimaa, että olen vähän säikähtänyt, mutta eivät ne oikeastaan (vielä ainakaan) satu kuitenkaan.
z.v: oon itsekin tietoisesti joutunut töissä päättämään, etten nosta enää niitä painavimpia laatikoita ja säkkejä, vaikka tuntuu, ettei raskaus sinällään sitä nostamista estäkään, mutta pelko jostain ennenaikaisesta synnytyksestä sitten senkin edestä. Kokoaikainen närästys jäi onneksi pariin päivään, mutta tässä nytkin parhaillaan valvon piimälasin kera, kun töistä äsken tullessa alkoi taas korventaa kurkkua. Mutta tämä nyt on kyllä ihan mitätöntä.