torstai 22. maaliskuuta 2012

21+5

Tuleva äiti juhlii tänään syntymäpäiviään ja tuleva lapsi onnitteli vimmaisella potkiskelulla heti aamuyöstä. Onneksi potkiskelu muistuttaa vielä toistaiseksi juuri sitä mitä se onkin - vajaan viivottimen mittaisen ja alle puolikiloisen rääpäleen muksauttelua. Ei siihen (ainakaan tietoisesti) herää, mutta muista syistä herätessään siihen on mukava nukahtaa. Tulee jotenkin turvallinen olo.

Jonkinnäköinen masukin pullahti parin päivän aikana vyötärölinjan ulkopuolelle, ja pitihän se sitten ikuistaa todisteeksi. Vielä se kyllä kalpenee kaikille muille lähipiirin vauvamahoille, mutta penni on miljoonan alku ja niin edelleen. Eikä tavoitteena kuitenkaan edes ole kasvattaa sitä kulmakunnan suurinta vauvamahaa. Sellaista, joka saa ihmiset miettimään, että onko sieltä tulossa kolmoset vai ehkä jopa neloset.



Odotus-kalenterin mukaan Nysä kasvaa tällä hetkellä noin 60g viikossa, ja äiti puolestaan puolisen kiloa samassa ajassa. Missä logiikka? Pikaisena parannusehdotuksena ehdottaisin äidin ja lapsen kasvutahdin synkronoimiseen jonkinlaista tarveharkintaista järjestelmää. On ymmärrettävää, että kovin laiha odottaja tarvitsee vähän lihaa rasvaa luidensa ympärille kyetäkseen imettämään, mutta otaksuisin esimerkiksi itse pärjääväni lähtöpainoni varassa myös hieman pienemmällä painonnousulla. Siis lisää vain sitä tarvitseville, kiitos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tietoja minusta