sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Puolivuotias!

Pikkusisko on salaa kasvanut puolivuotiaaksi. Tai no, nyt jo viikon päälle, koska äiti on vähän väsynyt. Kaikki oletukset ja odotukset on heitetty romukoppaan, hän kasvaa ja kehittyy ihan omaa vauhtiaan.

Puolivuotiaalla oli mittaa neuvolassa vain 67.3 cm. Komea pituuskasvu laski nollan alle kuin lehmän häntä. Rauhoittelin itseäni, että niinhän siinä usein tässä vaiheessa käy, ja samalla syyttelin itseäni liian sattumanvaraisesta kiinteiden syöttämisestä. Niitähän meillä on siis syöty jo nelikuisesta, mutta koska mitään varsinaista tarvetta ei ole ollut, olemme tutustuneet ruokiin todella rauhassa ja ihan fiilispohjalta. Eikä lapsi nytkään siis ravinnotta ollut jäänyt, painoa oli tullut mukavat puoli kiloa lisää, ja leuan alla kasvavasta elintasotaskusta päätellen Pikkusiskolla on vain jonkinlainen massakausi menossa. Varsi tulee varmaan mukulan perässä. Heh.

Puolivuotisneuvola oli kyllä huonon pituuskasvun lisäksi muutenkin kertakaikkisen masentava käynti. Edellisenä yönä puhjennut flunssa oli kai vienyt kaiken vedon vauvasta, joka kölliskeli kyllä tyytyväisenä lattialla, ja vähän kääntyi napansa ympärillä, mutta ei jaksanut kiinnostua mistään terveydenhoitajan houkutteluleluista. Samaisesta flunssasta johtuen oma olo oli aika jyrän alle jäänyt, ja kokonaisten lauseiden muodostaminenkin tuntui haastavalta. Vähän huvitti terveydenhoitajan kovin irralliseksi jäänyt "saatko sä sitten itse missään välissä nukuttua?", kysymys, johon ei tullut mitään jatkoehdotuksia, vaikka vastaus olikin "no enhän mä oikeastaan saa". Mitäpä siihen toisaalta vastaisikaan, kun mitään vastauksia ei ole.

Puolivuotias Pikkusisko:

  • on maailman hurmaavin pullaposki. Posket ovat kuin pullataikinan palaset, joita tekee koko ajan mieli pussailla.
  • on erittäin tavoitteellinen lapsi, erityisesti asioiden tavoittelun suhteen. Kaukanakin sijaitsevat objektit päätyvät useimmiten pieniin käsiin ihan yllättäen, vaikkei varsinaista liikehdintää vielä esiinnykään.
  • löytyy useimmiten lattialta mahaltaan, kaikki raajat ilmassa, ns. lentokoneasennossa sätkimässä. Jonain päivänä hän ehkä oivaltaa, että ihmistä ei vain ole luotu liikkumaan linnun lailla.
  • tavoitteellisuuteen liittyen omistaa mahtavan tiukan tartuntaotteen. Ote on sitä luokkaa, että "ken tähän joutuu, saa kaiken toivon heittää". Useimmiten nyrkkiin päätyy kaikki käsien ulottuville asettuva.
  • ei vielä konttaa, eikä juuri ryömikään. Pyörii kyllä sekä napansa että akselinsa ympäri ja etenee tällä mekanismilla useita metrejä. Uusimpana etenemismuotona on sitterissä liikkuminen sitä heiluttamalla. 
  • rakastaa isoveljeään täysin rinnoin, ja osoittaa sen sätkimällä, huitomalla, hihkumalla ja räkättämällä aina veljen viihdytystuokioita katsellessaan.
  • jokeltelee paljon enemmän sanoja muistuttavia äänteitä kuin isoveljensä aikanaan. 
  • vihaa nenän pyyhkimistä
  • on kiitollinen syötettävä. Sormiruokailut on jätetty maissinaksuja lukuun ottamatta vielä odottamaan, mutta soseita syö oikein mielellään. 
  • syö yhtä huonosti tuttipullosta kuin isoveljensä. Tästä voimme kiittää ainoastaan laiskaa harjoittelua, koska pullosta syöminen sujui aikaisemmin jo oikein mainiosti. 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tietoja minusta