lauantai 21. kesäkuuta 2014

Hoitovapaa.

Koulunkäynti vaihtui pikaisen amanuenssuurin kautta takaisin kotiäidin pestiin. Vielä juhannus varastolla, mutta sen jälkeen pääasiallinen hoitovastuu on jälleen minulla. Can't wait.

Jii on mahtavista hoito-olosuhteistaan huolimatta ottanut äidin opiskelu-uran vähän raskaasti, joten yhteinen loma tulee todella tarpeeseen. Hoitoväsymys alkoi selvästi kumuloitua kevättä kohden, mikä näkyi aina vain itkuisempina aamuina ja varhaisempina herätyksinä. "Äiti tyliin!", kuului makuuhuonesta lähes joka aamu aina samaan aikaan. Tuntui, että Jii halusi herätä ajoissa varmistaakseen, että ehtisi itkeä pienet ja lohduttomat lähtöitkut. Joko saadakseen äidin jäämään kotiin tai varmistaakseen ainakin koko päiväksi jyskyttävän syyllisyyden tunteen itkevän lapsen hylkäämisestä. En oletettavasti kykenisi vielä vähään aikaan viemään kirppua päiväkotiin.

Liittyneekö sitten jotenkin samaan erotuskaan, mutta Jii prosessoi tällä hetkellä kovasti omaa kasvuaan identifioimalla itseään vuoroin vauvaksi, vuoroin isoksi pojaksi, välillä jopa saman puheenvuoron aikana. Vauva-Jii pohdiskelee muun muassa äidinmaidon loppumista "Vauvana Jii juo äitin maitoa. Maito loppu. Kaupasta ottettaan maitoa". Iso poika -Jii sen sijaan osaa mennä rappusia ihan itse, syödä itse, avata oven avelilla, ja ties mitä muuta. Ja jos johonkin ei ihan mitta vielä riitäkään, niin "Jii kasvaa!" kyllä. Vauva-Jii tykkää ahtautua äidin paidan alle, iho ihoa vasten, ja nautiskella läheisyydestä. Iso poika -Jii taas nappaa kainaloonsa tyynyn, peiton, Viiru-kissan ja satunnaisen määrän muita unikavereita, ja siirtyy muuttokuormineen joko "äitin väliin" tai "omalle sänkylle". "Haluaisitko tulla makoilemaan tähän äidin masun päälle", kysyin yhtenä iltana. "Kuulostaa hyvältä!", totesi Jii.

Jiin jutut ovatkin puheen kehityksen myötä aina vain suurempi huvitusten lähde. Naurattaa, kun tyyppi pihistää äidin leivältä juustot ja toteaa vain silmät suurina, että "Jii maittaa ihan pikkuisen". Tai kun kadulle pysäköidyn skootterin kohdalla kirppu kertoo haluavansa "tettata mopoa ihan vähän". Tarinat ovat viime aikoina saaneet ihan kiitettävästi pituuttakin, ja yhdessä olemme käyneet läpi muun muassa sen, että "Aamulla äitin pakko ajaa junalla tampeleelle. Jii ikkekkelee [itkeskelee] vähän". Ja sen, kuinka "Jii ajaa tolla (kullanvärisellä rättisitikalla), mummi on kyylissä, Jii ajaa poosaan [Forssaan]".

Mahtavaa olla taas kotona.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tietoja minusta